Kaija Hartiala

Turku on upea kaupunki josta me kaikki turkulaiset voimme olla ylpeitä. Jokainen aikakausi antaa kaupungille oman panoksensa. Nyt on meidän aikamme. Tulin mukaan hoitamaan turkulaisten yhteisiä asioita kaksikymmentä vuotta sitten.

Lääkärinä olen tottunut ensin kuuntelemaan,  selvittämään tosiasiat ja sen jälkeen toimimaan. Se on erinomainen työtapa myös kaupungin asioiden hoitamisessa. Olin vastuussa kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelusta ja on hienoa  että kulttuuri elää nyt entistä vahvempana. Talous elpyy vauhdilla ja hyvät uutiset ovat seuranneet toisiaan. Olen valmis edelleen laittamaan itseni likoon turkulaisten parhaaksi.

KOULUTUS

Viime vuodet olen toiminut Turun Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana. Sivistystoimessa on onnistuttu hyvin monissa haastavissa asioissa ja se lähtee tulevalle valtuustokaudelle  erinomaisista asetelmista. Varhaiskasvatuksen saatavus on parantunut yksityisten päiväkotien perustamisen ansiosta.  Perheet voivat Turussa valita  lapselle myös liikunta-,  kieli-  tai ulkoilupäiväkodin. Musiikki- ja taidepäiväkodit odottavat vielä perustajiaan.

Peruskoulut tarjoavat Turussa korkeatasoista opetusta ja monia vaihtoehtoja.  Ryhmäkoot on pidetty pieninä. Lähikoulut onnistuttiin säilyttämään vaikka iso uhka niille oli pari vuotta sitten rakennettu kaupungin keskushallinnon laatimassa 'Kouluverkkosuunnitelmassa'. Kiitos kaupunkilaisten ja luottamushenkiläiden aktiivisuuden, palveluita ei lähdetty ajamaan alas. Meillä toteutetaan positiivisen diskriminaation periaatetta, mikä tarkoittaa että esim maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa on muita kouluja enemmän resurssia käytettävissä.  Erityislasten opetus on järjestetty Turussa mallikkaasti. 

Turkuun perustettiin ensimmäiset kieliluokat yli 25 vuotta sitten. Nyt meillä on kielivalikoiman lisäksi tarjota  koko joukko muitakin erikoisluokkia, mm- liikunta- musiikki- ja matematiikkaluokkia. Erikoisluokat olivat vaarassa loppua mutta lautakunta päätti niiden jatkamisesta. Olin vastuussa Turun kansainvälisen koulun perustamisesta 2000-luvun alussa. Turun liike-elämän nopea kehitys ja tiedemaailman kansainvälisyys edellyttävät kansainvälisen koulun laajentamista. Valmistelu on käynnissä.

Ammattikoulutuksen on seurattava aikaansa ja Turun nopea kehittyminen tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia uusiin avauksiin.  Turun Ammatti-instituutti toimii mallikelpoisesti ja tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa opetusta kehittäen. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen vauhdittaa osaavien työntekijöiden valmistumista.

Suuri haaste koko Suomen peruskoululle on poikien oppimista syrjivä opetus. Tutkimustyö ilmiön syistä on välttämätöntä. Omassa työssäni  lastenlääkärinä tapaan poikia jotka ovat älykkäitä ja vilkkaita. Erilaisuuden salliminen on mielestäni yksi tärkeimmistä tavoitteista jotta poikien motivaatio

HYVINVOINTI, KULTTUURI, LIIKUNTA

Kulttuuripääkaupunkivuoden yksi päätavoite oli hyvinvoinnin edistäminen. Vuoden perintönä on syntynyt  uudenlaisia yhteystyökuvioita eri  toimijoiden välillä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluita viedään asiakkaan luo. Kaupungin omat kulttuurilaitokset ovat nousussa - kaupunginteatteri ja orkesteri myyvät täysille katsomoille. Kaupungin tuki kultturilaitoksille ja oppilaitoksille on edellytys sille että Turku on tulevaisuudessakin kulttuurikaupunki. Kaupungin on myös pidettävä huolta yhteistyökuvioiden kehittämisestä ja toimintaedellytysten luomisesta. 

Omalla aktiivisuudella on valtaisa merkitys hyvinvoinnille. Suuri osa meistä voi itse päättää, mitä ja paljonko syö, paljonko liikkuu ja harrastaako jotakin joka pitää mielen virkeänä.  Vaikka SOTE-uudistus viekin kunnan päättäjiltä vastuun terveydenhuollon palveluista, jää terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy silti kunnille. Turulle tämä on iso haaste, koska itse sosiaali- ja terveystoimi on paljolti toiminut 'palomuurin' sisällä ja hyvinvointia edistävät palvelut ovat siellä jääneet jalkoihin. Nyt ne on mahdollista nostaa oikeaan asemaan. 

Turkulaiset  mallit ihmisten liikuttamiseksi on otettu käyttään monissa kaupungeissa pitkin Eurooppaa.  Osaamisen tueksi tarvitaan myös resurssia, jonka riittävyydestä on  kunnan pidettävä huolta.  Turun liikuntatoimi on ollut Suomessa edelläkävijä. Valtakunnallisen Liikkuva Koulu-hankkeen edelläkävijä oli Turun Koulut Liikkeelle-hanke, jonka innovaatioita Nuori Suomi ansiokkaasti levitti ympäri Suomea. On todella tärkeää ettei liikuntatoimen kaikkia resursseja imetä kuiviin liikuntapaikkojen ylläpitämiseen vaan kehittäminenkin voi jatkua. 

Turku on kulttuurisesti rikas - täällä voi löytää juuri itselleen sopivan tavan virkistää mieltään. Itse olen uppoutunut 1790-luvulla rakennetun Brinkhallin kartanon historiaan ja sitoutunut sen kunnostamiseen jotta se edelleenkin toimii elävänä kulttuuripaikkana. 

TYÖ JA YRITTÄMINEN

Itsekin yrittäjänä koen yrittämisen motivoivana. Toisaalta yrittämiseen sisältyy edelleen paljon riskejä ja varsinkin pienyrittäjällä  jokapäiväiseen elämään liittyviä. Omassa työssäni näen tämän päivittäin: yksittäisen yrittäjän lapsen vesirokko vie tienistin viiden päivän ajalta kun menot säilyvät ennallaan. 

Työn pitäisi olla ihmisen perusoikeus. Erittäin hyvä uudistus on ollut se , että työttömyyskorvausta saava voi kuitenkin tehdä jonkinverran palkallista työtä menettämättä korvaustaan. Turussa erityisesti maahanmuuttajien työllistymisessä on edelleen paljon ongelmia. Kielen oppimisen noidankehän ratkaisisi usein työskenteleminen suomenkielisessä ympäristössä. Näitä mahdollisuuksia on Turussa kehitettävä nykyistä ponnekkaammin. 

Turku tekee rakentavaa kehittämistyötä isojen yritysten kanssa. 

KASVAVA KAUPUNKI

Historiallisen kaupungin rakentaminen on tehtävä harkiten ja taitavasti. Ajan kerroksien on oltava näkyvillä kaupungissa - onneksi vanhaa on opittu pitämään arvossa.  Keskikaupungin elinvoiman kasvattaminen  vaatii lisää asukkaita ja asukkaat puolestaan asuntoja, joita saadaan täydennysrakentamisella.  Suuria kehittämishankkeita on vietävä eteenpäin asukkaita kuuntelemalla. Saarten kaavoittaminen ja rakentaminen on tehtävä siten että liikenne ja palvelut ovat tasapainossa asukasmäärän kasvun kanssa. Itse Hirvensalossa asuvana ihmettelen liikennesuunnittelun byrokraattisuutta. Hirvensalon aamuruuhkat olisivat jo nyt pitkälti ratkaistavissa Kakskerrantien nelikaistaistamisella ja Vähä-Heikkiläntien parantamisella vetäväksi.

Kaupungin on huolehdittava hyvin kiinteistöistään. 70-luvun rakentamistapojen aiheuttamat ongelmat näkyvät päiväkodeissa ja kouluissa. Tulevalla valtuustokaudella on luotava nykyistä asiantuntevampi työtapa  kiinteistölaitoksen ja käyttäjän, esim sivistystoimen välille.  Tunnepohjaisten käsittelyjen tilalle pitää saada faktapohjaisia ratkaisumalleja jossa myös työterveyden rooli ja asiantuntijuus on varmistettava. 

JOHTAMINEN

Turussa on perinteisesti ollut vahva keskushallinto, joka on viime vuodetkin kasvattanut budjettiaan merkittävästi vaikka muut sektorit ovat toimineet suu säkkiä myöten.  Monet hyvää tarkoittaneet uudistukset kuten tilojen strateginen ohjaus ovat käytännössä osoittautuneet  toimintaa entisestään hankaloittaviksi. Tämän olen valitettavan konkreettisesti havainnut koulujen ja päiväkotien tilaongelmien kohdalla. SOTE-uudistus pakottaa vihdoin keskushallinnon isoon remonttiin, koska rahoitus vähenee niin paljon että mammuttiorganisaatiota ei ole varaa ylläpitää.  Keskushallinnon tehtävät on määriteltävä tarkasti tulevalla valtuustokaudella ja jokaisen työtehtävän tarkoituksenmukaisuus Turun kannalta punnittava. Tehtäväänsä hyvin koulutettuja ja osaavia työntekijöitä tarvitaan kehittämään Turkua joustavasti ja vailla turhaa byrokratiaa. 

Henkilötiedot

Syntynyt: 
1954

Koulutus:

  • Lastentautien erikoislääkäri
  • Lääketieteen ja kirurgian tohtori

Työpaikka:
Mehiläinen Turku

Harrastukset    

  • Kuntoliikunta: maratonjuoksu (12 maratonia takana) , golf, purjehdus
  • Kulttuuri, historia, taide, design
  • Ruoanlaitto
  • Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön puheenjohtajana
  • Brinkhallin kartanon kunnostaminen

Läheiset          

  • Puoliso Jaakko
  • Neljä lasta + puolisot  
  • Kuusi lastenlasta

Kaija

Synnyin vuonna 1954 Heidekenillä. Kerttulin kansakoulun ja Turun Normaalilyseon kautta jatkoin opiskelemaan lääketiedettä Turun yliopistoon, josta valmistuin lääkäriksi.  Teini-iässä  vietin vuoden koulussa Göttingenissä ja lääkäriksi valmistuttuani yhteensä kolme vuotta San Fransiskossa tehden lääketieteellistä tutkimustyötä. Väitöskirjani immunologian ja mikrobiologian alalta valmistui 1987. Lastentaudit valitsin erikoisalaksi koska lapset ovat valloittavia ja toisaalta haastavia potilaita. Toimin TYKS:ssä lastentautien opettajana ja lasten teho-osaston erikoislääkärinä kymmenen vuoden ajan. Olin ensi kertaa kuntavaaleissa 1996 ja sen jälkeen toimin valtuuston lisäksi kaupunginhallituksen jäsenenä ja kauden lopulla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. 

Vuonna 2001 aloitin työn Turun palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajana ja olin  vastuussa mm. prosessista jolla Turku haki ja valittiin  Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Koulutuksen kehittäminen ja kaupungin ja yliopiston yhteistyön parantaminen olivat agendallani. Perustimme myös Kansainvälisen koulun ja Koneteknologiakeskuksen.  Kulttuurin saralla Ruisrockin pelastaminen, Linnateatterin perustaminen, tanssin aluekeskus sekä Turun kehittäminen elokuvakaupungiksi kuuluivat toimenkuvaani.  Dome Karukoski ja Aku Louhimies

Turkulaisten kirurginen sairaanhoito ontui pahasti ja sen vuoksi yhdistimme Turun kirurgisen sairaalan TYKSiin ja näin potilasjonot saatiin  lyhenemään ja kirurginen osaaminen keskitetyksi kilpavarustelun sijaan.  Vanhustenhuollon ongelmia ei millään saatu järjestymään kun sosiaali- ja terveystoimi eivät toimineet yhdessä.Lasten teho-osaston äärimmäisen tehokkaaseen  ja tuloskeskeiseen työskentelyyn verrattuna oli Turun keskushallinnon toiminnassa  erittäin paljon sellaista mitä en voinut - enkä voi edelleenkään - hyväksyä. On selvää että vakavasti sairas lapsi motivoi kaikki työntekijät venymään äärimmilleen eikä kaupungin rutiininomaisia työtehtäviä voi verrata siihen.  Silti hallintoa on voitava keventää jo taloudenkin vuoksi ja samalla selkeyttää tulosten mittaamista.

Nykyisin työskentelen lastenlääkärinä Mehiläisessä. On hienoa tehdä työtä terveydenhuollon organisaatiossa jossa potilas on ykkönen. Nautin valtavasti työstäni lasten ja lapsiperheiden parissa. Ihailen aktiivisia nuoria perheitä joissa lasten on hyvä kasvaa ja joissa joskus elämää rajoittavista sairauksista huolimatta eletään täysipainoista elämää.

Pari vuotta sitten minut valittiin Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön puheenjohtajaksi. Säätiö omistaa mm. 1700-luvulla rakennetun  Brinkhallin kartanon Kakskerrassa. Olen koukussa  Brinkhallin kehitämiseen jotta se palvelisi aktiivisena kulttuurikeskuksena myös nykyisiä ja tulevaisuuden kaupunkilaisia

Suositukset

"Olen tuntenut Kaijan jo vuosia ja tiedän Kaijan osaamisen ja intohimon Turun kehittämiseksi."
Juhani Leppä, ex-kaupunginjohtaja

Ota yhteyttä

Lomake lähetetty

Kiitos yhteydenotosta, mikäli asianne kaipaa vastausta, otan yhteyttä mahdollisimman pikaisesti.